Tervehdys Varjorikon vierailevalta päätoimittajalta! Tämän numeron teemaksi valittiin spekulatiivinen fiktio vailla rajoja: tarkoituksena oli tutkia, mihin kaikkeen genre taipuukaan. Novelleja tarjottiin ennätysmäiset 51, joista lehteen valittiin kuusi. Lisäksi mukana on kaksi artikkelia.
Novellikavalkadista nousevat esiin etenkin satuainekset, mytologia ja fantasia. Dystopioita ja xenofiktiotakin löytyy. Lehden teema olisi yhtä hyvin voinut olla alut ja loput, sillä suurin osa novelleista käsittelee uusia alkuja tai jonkin päättymistä.
Sadut ja kansantarinat kohtaavat nykypäivän Reetta Vuokko-Syrjäsen modernissa Punahilkka-tulkinnassa Punainen kuin lumi, valkoinen kuin synti, musta kuin sydämeni sekä Johanna Ikosen slaavilaishenkisessä novellissa Laulu kaikui vuorilta. Kirjoittajat käsittelevät aiheitaan myös artikkelimuodossa. Vuokko-Syrjänen kirjoittaa satujen vähemmän imartelevista vanhemmuuskäsityksistä. Ikonen käsittelee slaavilaista mytologiaa, noituutta ja kristinuskoa Katherine Ardenin Winternight-trilogiassa.
Seikkailullista fantasiaa edustaa Camilla Kantolan novelli Vuoren silmä. Tenka Issakainen taas hyödyntää omaperäisesti eläinkertojia novellissaan Ihon läpi tuoksuu veri. Paula Puolakan Kuitissa yritetään selvitä byrokratian rattaissa. Tunnelmallisen ankeaa dystopiaa löytyy Sanna Tolmusen novellista Kapseli 88.
Monenkirjavasta novelli- ja artikkelivalikoimasta löytyy varmasti kaikille jotakin. Varjorikko toivottaa mukavia ja häiritseviä hetkiä kesänumeron parissa.
Suvi Kauppila
Varjorikko 